Homman nimi on tämä: kävelet ulos Liverpool Streetin asemalta ylität tien ja kuljet Bishops Gatea vasemmalle niin pitkälle, että oikealla näet viidennen poikki kadun eli Folgate Streetin. Etsit talon numero 18 (alla) ja soitat ovikelloa. Ulos astuu mies joka kertoo, että sillä hetkellä kun astutte tästä ovesta sisään olette 1700-luvulla. Talon omistaa varakas silkin kutoja perheineen ja he ovat vain hetki sitten poistuneet talosta. Valokuvia ei saa ottaa, puhelimet on pantava kiinni ja puhua ei saa. Tervetuloa!
Sanat eivät oikein taida riittää kuvaamaan Dennis Severs' Housea. Se on enemmän kuin museo, hetken aikaa todella elät historiaa! Kynttilöiden valo, pöydällä olevat puoli tyhjät teekupit ja pöydälle levinnyt sokeri, lattialle rikkoutunut kahvikuppi, takka jonka lämmön voit oikeasti tuntea, ulkoa kuuluva kavioiden kopse. Joka huoneella on oma tuoksunsa, tuolille on puoli huolimattomasti heitetty valkoinen peruukki, talon rouvan makuuhuoneessa seisoo komea pylväs sänky ja peilipöydällä on 1700-luvun puuteria ja huulipunaa helminauhojen seassa. Lautalattiat natisevat jalkojen alla ja vintin porraskäytävään on ripustettu kuivumaan aluspaitoja ja pöksyjä.
Jos olet tulossa Lontooseen niin voin suositella, että tämä on yksi niistä paikosta joka on vain pakko nähdä! Oikea aika matka vuodesta 1724 vuoteen 1914. Amerikkalainen taiteilija Dennis Severs asui tässä talossa vuosina 1974-1999 ja hiljalleen muutti talon nykyiseen asuunsa ja talo todella onkin suuri mestari taideteos. Dennis Severs' House on auki sunnuntai iltapäivisin kello 12-16 (viimeinen sisään pääsy klo.15.15) etukäteen ei tarvitse aikaa varata, sisäänpääsymaksu on 8 puntaa. Maanantai iltaisin järjestetään myös iltakäyntejä (12 puntaa) mutta sinne täytyy varata aika.
4 kommenttia:
Good morning, sunflower girl, good morning!
Hhehe, mulla onki muodostunu susta kuva just semmosena hc-kukkaistyttönä:)
Tonne mä meen, ehdottomasti, silkinkutojan kotiin. Erityisesti mua viehättää tuo viimeinen sääntö, että puhua ei saa.
Mää oon jotenkin hirmuisasti tykästynyt näihin sun tarjoilemiin Lontoo-paloihin. Uus ulkoasukin on ihana! Sunnuntaista lähtien voin nähdä ja kokea Lontooni ihan itte, mutta ethän vaan lopeta blogia kun kotiin palaat?
Nii ja onnea, onnea, onnea opiskelupaikasta. Sulla on nyt suunta, toivottavasti osoittautuu oikeaksi.
Voi kiitos paljon ihanasta kommentistasi. :)En usko, että pystyn lopettamaan blogaamista Suomeen palattuani, siitä on tullut aika pinttynyt tapa. :D Maisemat ja kaupunki muuttuu, mutta onhan Helsingissä ja Suomessa yleensäkin paljon paljon nähtävää.
Tervetuloa Lontooseen ja silkinkutojan taloon, toivon, että viihdyt ja Lontoo on sitä mitä toivot. :)
Miten mä olen voinut missata tommosen paikan! Kuullostaa ihan mulle sopivalta. Piti oikein tarkastaa onko se mainittu mun Lontoo-raamatussa. Kyllä se siellä oli, en ilmeisesti ole vain lukenut raamattuani tarpeeksi tarkasti. :D Ensi kerralla sitten.
Ehdottomasti se on upea paikka. :)
Lähetä kommentti