Viime viikonloppuna kävimme Rr:n kanssa heittämässä hyvästit Patisserie Valerien mansikka leivoksille. Me kun yksitoista kuukautta sitten tapasimme toisemme ensimmäistä kertaa tässä samaisessa kahvilassa. Puhua pälätimme niin innoissamme, että unohdimme maksaa ja vain muina miehinä kävelimme ulos. :D Minä tosin kävin maksamassa seuraavana päivänä koska omatunto ei kestänyt ja halusin naamani näyttää paikassa vielä uudestaankin.
Voi hyvänen aika en tiedä mitä tästä vuodesta olisi tullut ilman sinua Rr. Olisin varmasti lähetenyt seuraavalla maitojunalla takasin. Ajatelkaas, että meistä on tullut sen verran erottamattomat, että Suomeen päästyämme käymme samaa koulua ja rupeamme vielä kämppiksiksikin. :)
Eilen oli myös vuorossa sydäntä särkevät jäähyväiset Budsaralle. Lontoossa on kaksi Budsara ravintolaa Chiswickissä ja Fulhamissa ja molempien ravintoloiden henkilökunta tuntee meidät. Se kertoo, että muuteman kerran on tullut täällä käytyä syömässä. Number 84 please, with chicken...
Kävin tänään ostamassa houstperheelleni kiitos kukkaset. Huomenna on viimenen työpäiväni (ja sitten olen vapaa!) ja samalla käyn noutamassa ystäväni E:n lentokentältä. Vietämme hänen kanssaan muutaman päivän Lontoon kaupunkilomaa ja sitten ensi keskiviikkona otan siivet ja lennän koti-Suomeen. Ensi viikolla tähän aikaan olen jo kotona!
2 kommenttia:
Oi, mitä herkkuja. Mansikoita ja ystävyyttä :). "En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa (mansikoita), paitsi ystäviä." (Nalle Puh). Mukavia lomapäiviä! Auliisa
Kiitos, aion ottaa kaiken irti. :)
Lähetä kommentti