Viime lauantaina lampsin loppuine kamppeineni maalipurkin kera uuteen asuntooni ja nukuin siellä ensikertaa aivan yksin. Hieman säpsähtelin porraskäytävästä kuuluvia ääniä, mutta mutterit, naulat ja kaapin kasaukset vilisivät sen verran silmissä, että sammuin aika pian. Viimeksi kun asuin kerrostalossa oli viisi vuotias ja siitä en kovin paljon muista.
Verhojen suuri puute osoittautui ongelmaksi heti alusta. En ollut ajatellut, että kuudennen kerroksen ikkunan ohi kukaan kävelisi aamutuimaan, mutta toisin kävi. Remottimiehet saapuivat ikkunani taakse kolkuttelemaan nostolavoillaan ja välillä tuntui, että he tulisivat seinästä läpi. Piti keksiä verhoviritelmä lakanasta ja pussilakanasta.
Touhuilu tuntui kyllä aluksi aika oudolta, kuin leikkisi kotia jättisuuressa leikkimökissä. Ensimmäiset kokkauksetkin on jo tehty tai totuuden nimessä on sanottava, että toinen vuokranmaksaja teki ja minä istuin tuolilla ja juorusin henkeviä ja vähemmän henkeviä ja vähän yskin ja niistin siihen väliin.
Kävi nimittäin niin, että onnistuin nappaamaan itselleni flunssan joka tietysti puhkesi ensimmäisenä koulupäivänäni. Positiivisena puolena on sanottava, että unohdin ihan tyystin jännittää, keskityin vain pitämään itseni kasassa kurkun alkaessa polttaa ja kuumeen noustessa. Annoin itsestäni varmaan hyvin pirteän ensivaikutelman ja pitikin sitten lähteä kesken päivän kotiin sairastamaan.
Flunssan aiheuttamasta uupumuksesta huolimatta takana on mukava ensimmäinen viikko. Opiskelun tuomat mahdollisuudet (sekä vähän paineet) vilisevät päässä, sen verran monta kertaa on sitä tosiasiaa hehkutettu, että muotoilun alalle oli tänä vuonna 1695 hakijaa ja 45 otettiin sisään. Läksyjäkin on pitänyt pitkästä aikaa tehdä. Ja meidät on heti imaistu tositoimiin ympäri Helsinkiä hakemaan materiaalia Helsinki Design Week:kiä varten.
Ensimmäisen vuoden muotoilun opiskelijoille annettiin tehtäväksi hajautua ympäri Helsinki, Espoo, Vantaata ja kerätä kännykkäkameroilla kuvamateriaalia Kaapelitehtaalle tehtävään suureen "kuvamosaiikkidiashow:hun" minä harhailin ryhmäni kanssa Arabian maisemissa ikuistamassa Helsingin vanhinta osaa. Ensimmäistä kertaa siellä käyneenä olin aivan haltioissani. Kuvamosaiikki on nähtävissä Kaapelitehtaalla 3.9 klo. 11.00-23.00.
Oli aika upeaa päästä ihan näin kylmiltään tekemään jotain tällaista. Jännityksellä odotan mitä ensiviikko tuo tullessa kun opiskelu ihan todella alkaa. Jos ensiviikolla jaksaisi taas tehdä jotain, sisustaa ja siivota, tutkia Helsinkiä ja käydä kaikissa niissä tapahtumissa joista on koululta saanut vinkkiä, ylipäätänsä tehdä muuta kuin maata raatona lattian rajassa patjalla pölypallojen kanssa (minulla ei ole sänkyä vielä kahteen viikkoon). Ei kyllä tule seuraavaan neljään vuoteen olemaan vapaa-ajan ongelmia, sen voin jo tässä vaiheessa sanoa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti